Kumina

Kuminan lannoitus

Kumina sopii erinomaisesti viljatilan viljelykiertoon. Sen hoitotyöt ajoittuvat lomittain viljojen kanssa ja varastotilantarve on viljoja pienempi. Parhaat kuminasadot ovat olleet Suomessa 1 700–1 800 kg/ha. 2–3 kuminavuoden jälkeen peltomaan rakenne on parantunut selvästi ja samalla saadaan katko viljojen tautikiertoon.

Kuminan viljelyyn kannattaa panostaa jo etukäteen. Pelto kalkitaan tarvittaessa ja kestorikkakasvit torjutaan esikasvilta. Hyvän sadon edellytyksenä on tasainen taimisto. Kuminan voi kylvää puhtaana kasvustona tai aluskasvina ohralle tai palkokasveille. Ensimmäisen vuoden rikkatorjunnassa tulee olla huolellinen.

Kuminasta kaikkien aikojen sato

Kesän 2019 suotuisat olosuhteet ja runsas lannoitus toivat Samuel Jussilalle maailmanluokan kuminasadon.  Sato voi hyvin olla suurin mitä kuminalla on koskaan saatu. 

Lue Leipä leveämmäksi -lehden haastattelu Samuel Jussilasta. 

Perustamisvuoden lannoitus

Parhaat kuminasadot on saatu kivennäismailta, multamailla rikkakasvien torjunta voi olla työlästä. Kasvupaikan pH:n pitää olla yli 6,3 ja pellon booritilaan sekä tarvittaessa boorilannoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomioita. Rikki vaikuttaa aromaattisten yhdisteiden muodostumiseen. Perustamisvaiheessa voidaan antaa koko viljelykierron tarvitsema fosforilannoitus esim. Starttifosfori-lannoitteena tai se voidaan antaa vuosittain YaraMila -kevätlannoituksena. Luken (MTT) tekemien lannoituskokeiden tuloksista näkyy, että kuminakierron aikana maan fosfori- ja kaliumtila laskee, ellei tarpeenmukaista lannoitusta tehdä.

Lohkon multavuuden mukaan suunniteltu typpilannoitus varmistaa hyvän sadon. Ympäristökorvauksen ehtojen mukaan typpilannoitus vaihtelee eloperäisten maiden 50 kilosta vähämultaisten maiden 90 typpikiloon asti. Kylvön yhteydessä typpimäärä pidetään matalana (40–50 kg/ha), syksyllä voidaan käyttää lisälannoitusta talvehtimisen varmistamiseksi.

Satovuosien lannoitus

Kuminan kasvu käynnistyy heti lumen sulamisen aikoihin, joten todella aikainen kevätlannoitus on tarpeen. Satovuosina kannattaa käyttää ympäristökorvauksen sallimaa typpimäärää, koska liian matala typen määrä laskee satoa. Mikäli tila ei ole sitoutunut ympäristökorvaukseen typpilannoitusta kannattaa lisätä 120 kiloon asti.

Kumina hyötyy sadonkorjuun jälkeen tehdystä typpilannoituksesta seuraavana satovuonna, käyttömäärä 30–60 kg/ha. Tämä typpimäärä sisältyy ympäristökorvauksen sallittuun typpimäärään.

Ellei perustamisvaiheessa ei ole tehty fosforin varastolannoitusta tulee fosforia käyttää ainakin lohkoilla, joiden viljavuusfosfori on luokassa välttävä tai sitä heikompi. Lohkon booritilan ollessa matala käytetään YaraVita Bortrac 150 -lannoitetta, 2 l/ha. Käsittely voidaan toistaa tarvittaessa 10–14 päivän kuluttua. YaraVita Brassitrel Pro -lehtilannoite sopii hyvin kuminan hivenlannoitukseen.

Lataa kuminan lannoitusohjelmat koneellesi