“Minusta on tullut metsänlannoituksen vankkumaton kannattaja ja puolestapuhuja.”

Metsää hän on omistanut jo 12 vuotta, osa niistä synnyinseudullaan Vetelissä Keski-Pohjanmaalla ja osa Joensuussa. Metsiään Antti on lannoittanut alusta alkaen. Hän käyttää ison osan vapaa-ajastaan metsän raivaukseen ja muuhun metsänhoitoon.  

“Minulle on tärkeää, että tiedän metsieni tilan ja sen, että voin vaikuttaa niiden hyvinvointiin. Pyrin tekemään itse mahdollisimman paljon, hoitotöistä raivauksiin ja heinäyksestä aina hankintahakkuisiin. Tarvittaessa käytän metsänhoitoyhdistyksen palveluja”, Laasanen kertoo. 

Metsän monipuolisuus yllättää 

Antti kokee, että metsänhoito antaa hyvää vastapainoa varsinaiseen leipätyöhön. Metsällä on monipuolisia terveysvaikutuksia: metsässä liikkuminen pitää yllä lihaskuntoa ja vaikuttaa positiivisesti mielialaan. Metsätöissä syntyvä kädenjälki näkyy myös konkreettisina tuloksina. 

Puuta voi hyödyntää monipuolisesti. Uusia innovaatioita metsän tuottamille raaka-aineille syntyy koko ajan ja metsän käyttömahdollisuudet tuntuvat olevan lähes rajattomat.  

Esimerkiksi perinteisiin jousisoittimiin, kuten Antin työvälineeseen viuluun, on valittava materiaalit tarkoin, sillä jokainen puu “soi” eri tavoin. Puu on ikiaikainen materiaali, ja hyvin hoidetusta metsästä hankittu puu on paras mahdollinen raaka-aine viululle. 

Lannoituksella monia hyötyjä 

Ympäristöasiat ovat metsänkasvatuksessa tärkeitä. Lannoitus on osa metsän kasvuprosessia, jossa metsien terveys ja ekologisuus ovat erityisessä fokuksessa. 

Lannoitus rikastuttaa neulastuotantoa, jolloin puiden hiilensidonta kiihtyy, yhteyttäminen tehostuu ja puut tuottavat enemmän happea. Näin metsä voi paremmin, sen kasvu lisääntyy, hyvän tukkipuun osuus nousee ja tuotto kasvaa. Puut ovat myös silmin nähden komeampia ja hyvinvoivempia. Bonuksena päälle tulee vielä lisääntynyt marjasato. 

Harvennuksen jälkeen tarve ravinteille 

Antin tapana on katsoa pari–kolme vuotta harvennushakkuun jälkeen, mikä on puiden tila. Sen perusteella tehdään analyysi: onko metsää järkevää lannoittaa ja millä lannoitteella se kannattaisi tehdä? Tarvittaessa hän käyttää asiantuntijoita apunaan.  

Metsiään hän pyrkii harventamaan juuri oikealla hetkellä, mieluummin hiukan etupainotteisesti kuin liian myöhään. Harvennuksen jälkeen metsän annetaan palautua ja juurtua 2–3 vuotta, minkä jälkeen lannoitetaan ensimmäisen kerran. Puusto tarvitsee lisääntyneen valon ja kasvutilan vuoksi ravinteita, joita metsälannoitteet tarjoavat. Tämä on puunkierron kannalta tärkein vaihe.  

Laasanen on myös lannoittanut 8–10 vuotta ennen päätehakkuita olevia kohteita ja todennut sen olevan hyvä ratkaisu. Uutena kokeiluna on tarkoitus terveyslannoittaa eräs kuusitaimikko parin vuoden päästä.  

Helikopterilevitys on helpoin tapa tehdä metsänlannoitus. Lannoite levitetään suunnitelmallisesti, tasaisesti ja tehokkaasti halutulle alueelle. Käsin lannoitus toimii hyvin pienelle alueelle. Lannoituksen tulokset ovat nähtävissä jo muutamien vuosien päästä. 

“Porukalla kun tehdään, hyvät eväät mukana, niin niistä muodostuu hauskoja sosiaalisia tapahtumia”, Antti toteaa lannoitusrupeamista.  

Yaran lannoitteilla puuston kaipaamaa typpeä ja booria 

Kokeneella metsänlannoittajalla silmä on jo usein harjaantunut näkemään, mitä ravinnetta metsä kaipaa. Tarvittaessa asiantuntijat ja neulasanalyysit auttavat mahdollisten kasvuongelmien ja ravinnepuutosten selvittämisessä. 

“Suuressa osassa omistamiani palstoja typpi ja myös osittain boori ovat kasvua rajoittavia puutostiloja. Yaran tuotteissa olen ihastunut siihen, että niistä löytyy typpeä, booria ja tietenkin myös muita metsälle tärkeitä ravinteita,” hän sanoo.

Kotimaisuus ratkaisee 

Tulevan kevään ja kesän aikana Laasanen lannoittaa metsää Vetelissä YaraBela METSÄSALPIETARIlla. Metsälannoitteet on tilattu Vetelin Lantmännen Agrosta. Lannoitteen levitys hoidetaan tällä kertaa omatoimisesti osalle 02- ja 03-kasvuluokkien kuvioista. 

YaraBela METSÄSALPIETARI on suomalaisen kivennäismaan männikön kasvatuslannoite ja se sopii myös kuusikoiden lannoitukseen. Lannoite sisältää booria, joka varmistaa suotuisan typpi–boori tasapainon.  

Siilinjärvellä valmistetuille YaraMila- ja YaraBela-metsälannoitteille sekä Viitasaarella valmistettaville YaraSuna- tuhkapohjaisille kierrätyslannoitteille on myönnetty Avainlippu-tunnus.  

“Kotimaisuus on iso asia ja merkitsee minulle paljon. Haluan tukea suomalaista työllisyyttä ostamalla Suomessa valmistettuja lannoitteita. Voin luottaa Yaran tuotteisiin: ne ovat raaka-aineiltaan puhtaita ja turvallisia käyttää ja ne todella toimivat”, Antti kertoo. 

Lannoitus paras tapa lisätä metsän tuottoa 

Muille metsänlannoitusta harkitseville Antti haluaa sanoa, että lannoittaminen todellakin kannattaa. 

”Myönnän alkuun olleeni itsekin metsänlannoituksen suhteen skeptinen. Lannoituksen vaikutukset yllättivät kuitenkin todella positiivisesti. Lopputulos on ollut kaikilla mittareilla mielestäni jopa erinomainen. Minusta onkin tullut metsänlannoituksen vankkumaton kannattaja ja puolestapuhuja.” 

Antti Laasanen, metsänomistaja

Antti suosittelee ottamaan rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihin, metsänhoitoyhdistyksiin ja puunostajiin, tekemään yhteistyötä, miettimään yhdessä eri vaihtoehtoja sekä parasta lannoitusstrategiaa.  

“Lannoittaminen on kuitenkin loppujen lopuksi paras tapa saada tuottoa metsästä ja tehdä tärkeä ympäristöteko, hän summaa.