-
- YaraMila-moniravinteiset lannoitteet
- YaraBela-typpilannoitteet
- YaraVita-lehtilannoitteet ja biostimulantit
- YaraSuna-orgaaniset kierrätyslannoitteet
- YaraTera-vesiliukoiset lannoitteet
- YaraRega- vesiliukoiset lannoitteet avomaalle
- YaraVera
- YaraLiva-kalsiumnitraattilannoitteet
- Kloorivapaat lannoitteet
- Luomuviljelyyn sopivat lannoitteet
- Muut tuotteet
- Myynnissä olevat lannoitteet
- Etsi
Artikkeli
January 10, 2025
Onnistunut perunan lisälannoituskoe Kalajoella – ”Olen erittäin tyytyväinen sadonlisään ja suurempaan mukulakokoon”
Kimmo Mäkelän tilalla toteutettiin viime kesänä tilakoe, jonka tulokset puhuvat puolestaan: lisälannoitus YaraLiva NITRABORilla ja optimoitu kasvinsuojelu lisäsivät perunan hehtaarisatoa 8300 kilolla, tärkkelyspitoisuuden pysyessä muuttumattomana. Lisääntynyt satopotentiaali varmistettiin kasvukauden aikana rutontorjuntaan yhdistetyllä YaraVita- ja YaraTera-lehtilannoitusohjelmalla.
Viime kesänä monen viljelijän vitsauksena oli kuivuus. Kimmo Mäkelän tilalla, Kalajoen Hillilässä, sadetta tuli kuitenkin tasaisesti ja perunan tarpeisiin nähden sopivasti. Hyvien kelien siivittämänä perunasatoa kertyi hyvin, ja etenkin laatu oli huippuluokkaa.
Tilan pääkasvina on ruokaperuna, lisäksi viljelykierrossa on apilanurmea ja saneerauskasveja. Maatilan lisäksi Mäkelän pitää kiireisenä oma perunapakkaamo sekä kasvukauden aikaiset tilakokeet.
Vakuuttavia tuloksia tilakokeesta
Viime kasvukaudella Mäkelän tilalla toteutettiin Yaran tilakoe yhteistyössä Syngentan ja Nordisk Alkalin kanssa. Kokeessa tutkittiin lisätyppilannoituksen, optimoidun kasvinsuojelun sekä rutontorjuntaan yhdistetyn lehtilannoitusohjelman vaikutusta Annabelle-perunan satoon ja laatuun. Ravinteiden riittävyyttä seurattiin kasvukauden aikana Yara Megalab -kasvustoanalyyseillä.
Tilakokeen tulokset olivat vakuuttavat: sadonlisää saatiin 8300 kiloa hehtaarilta, tärkkelyspitoisuuden pysyessä muuttumattomana (Kuva 1). Myös perunan mukulakoko kasvoi.
Eri lannoituskäsittelyt saaneet koejäsenet tutkittiin vielä sadonkorjuun jälkeen keittolaadun määrittämiseksi. Lisätyppilannoituksella tuotettu perunasato oli laadullisesti moitteetonta, eikä eronnut keittolaadultaan muista koejäsenistä.
Ruokaperunan lannoitus- ja kasvinsuojeluohjelman optimointi oli myös viljelijälle kannattavaa, sillä kokeessa jokaista investoitua euroa kohden saatiin sadonlisänä takaisin 7,9 euroa (ROI 7,9).
Kimmo Mäkelä esittelemässä tilakoetta kesällä 2024. Kasvukauden näytteenotosta, koealojen sadonkorjuusta ja laatuanalyyseistä vastasi Paavo Ahvenniemi. Koelohkon optimoidun kasvinsuojeluohjelman suunnittelivat Antti Jaakkola ja Arto Markkula Syngentalta ja Erik Lindroos Nordisk Alkalilta. Kasvinsuojeluohjelmassa minimoitiin resistenssiriskin muodostuminen. Kuvassa asiakkuuspäällikkö Oskari Jakovleff Yaralta vasemmalla ja Kimmo Mäkelä oikealla.
Sadonlisän suuruus yllätti viljelijän
Mäkelälle itselleen sadonlisä ei ollut yllätys, mutta sen suuruus sitä vastoin oli. Hän aikookin ottaa kokeen menetelmiä pysyvästi käyttöön tilallaan.
”Olen erittäin tyytyväinen sadonlisään ja suurempaan mukulakokoon. Kasvinsuojelu onnistui myös hyvin, eikä perunakasvustossa havaittu merkkejä rutosta tai muista kasvitaudeista”, Mäkelä kiittelee.
Kokeessa käytettiin lisätyppilannoitteena YaraLiva NITRABORia 100 kiloa hehtaarille. Kyseisellä suositusmäärällä saadaan 15 kg typpeä, 18,5 kg kalsiumia ja 0,3 kg booria hehtaarille. Typpi lisää perunasatoa, suurentaa perunan lehtialaa ja pidentää lehtialan kestoa. Kalsium ja boori puolestaan parantavat perunan laatua ja vähentävät sisäistä tummumista. Koelohkolla YaraLiva NITRABORin vaikutuksen näki selkeästi vihreämpänä ja rehevämpänä kasvustona.
Viime vuonna kesä antoi Kalajoella ensin odottaa itseään, mutta sään lämmettyä eteneminen oli Kimmo Mäkelän mukaan nopeaa. ”Maltoin odottaa viikon maan lämpiämistä, ja se kyllä kannatti tänä vuonna. Maan muokkaus, istutus ja multaus tehtiin peltolohkoilla ketjussa, ja kevätkosteus onnistuttiin säilyttämään.” Kuvassa Paavo Ahvenniemi tutkimassa koelohkoa.
Lehtilannoitteet rutontorjunnan yhteyteen
Kasvukaudella on huolehdittava lisäksi riittävästä fosforin, kaliumin ja magnesiumin lehtilannoituksesta perunalle. Näin lisälannoituksella saatu satopotentiaali saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. YaraVita- ja YaraTera-lehtilannoitteiden yhdistäminen ruttoruiskutuksiin on tehokkain tapa varmistaa ravinteiden riittävyys koko kasvukauden ajan.
Tilakokeessa rutontorjuntaan yhdistetty lehtilannoitusohjelma sisälsi YaraVita MAGTRAG- (2 x 5 l/ha) ja YaraVita SOLATREL (2 x 5 l/ha) -lehtilannoitteet, sekä lisäksi YaraTera KRISTA K Plus (25 kg/ha) -käsittelyn kukinnan aikaan.
Mäkelä on tottunut lehtilannoitteiden käyttäjä – tuotteet ovat panospuolella mukana joka kasvukaudella, ja aineita sekä niiden määriä viilataan olosuhteiden ja kasvin tarpeen mukaan.
”Lehtilannoitusohjelman yhdistäminen rutontorjuntaan onnistuu myös helposti. Tilakoot ovat nykyään suuria ja työhuiput merkittäviä. Siksi on välttämätöntä, että tautitorjunta ja hivenravinnetäydennys hoituvat kätevästi samalla ajolla”, Mäkelä huomauttaa.
