Saaristomeren kipsihanke on monen toimijan yhteispeliä

Yksi hankkeeseen mukaan lähteneistä viljelijöistä on Mika Äijälä, jonka Kylä-Isotalon tila sijaitsee Salon Kuusjoella. Äijälällä on vuokrapellot mukaan lukien yhteensä 770 hehtaaria viljelypinta-alaa, josta 700 hehtaaria on mukana kipsihankkeessa. Tänä vuonna 2020 kipsiä on levitetty 1 600 tonnia 400 hehtaarille, ja ensi vuonna 2021 levitetään loput.

“Päätavoitteena on pitää maaperä hyvässä kunnossa. Kipsi auttaa pitämään ravinteet pellossa ja vähentämään ravinteiden huuhtoutumista pellolta vesistöön. Jos omalta osaltani voin lisäksi vaikuttaa Itämeren tilan parantumiseen, niin kyllä sen mielelläni teen”, Äijälä perustelee hankkeeseen mukaan lähtöä.

“Kipsikäsittely sopii hyvin muihin toimenpiteisiin, joita teen ympäristötuen puitteissa. Esimerkiksi viljelykierto, talviaikainen kasvipeitteisyys ja suojakaistat ovat tulleet yhä tärkeämmiksi, kun säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät ja talvet ovat muuttuneet yhä sateisemmiksi”, Äijälä jatkaa.

Kipsiä levitetään Salon Kuusjoella.

Kipsi sopii peltokäyttöön

Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään neljä tonnia maanparannuskipsiä hehtaarille ja teho kestää noin viisi vuotta. Kipsi liukenee peltomaahan ja parantaa maan mururakennetta, edistää fosforin sitoutumista maahiukkasiin sekä vähentää eroosiota ja fosforin huuhtoutumista sateiden mukana. Fosfori säilyy näin pellossa kasveille käytettäväksi.

“Alkuun olin jonkin verran skeptinen, koska viljelijöiden keskuudessa liikkui huhu, että kipsi muuttaa fosforin kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Tutustuttuani tutkimustuloksiin totesin kuitenkin, ettei löydy mitään sellaista, joka tukisi tätä ajatusta. Vesiensuojelun lisäksi positiivista kipsissä on, että sillä saa myös peltoon rikkiä ja hieman lisää fosforia ja kalsiumia”, Äijälä kertoo.

Tutkittu ja tehokas

Kipsi on ainoa valmis vesiensuojelumenetelmä, jonka teho on todettu laajamittaisilla peltokokeilla Suomessa kymmenen vuoden aikana. Tulokset osoittavat, että kipsi puolittaa fosforin huuhtoutumisen pellolta vesistöön ja näin vähentää Itämeren rehevöitymistä merkittävästi. Kipsi vähentää myös orgaanisen hiilen huuhtoumaa 50 prosenttia ja parantaa maaperän kasvukuntoa. Yara Siilinjärven kipsi sopii puhtautensa vuoksi erittäin hyvin peltokäyttöön.

Monien toimijoiden yhteispeliä

Kipsihanke vaatii yhteistyötä monien toimijoiden välillä. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja sitä koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Palveluntarjoajana toimii Meriaura Oy, joka vastaa kipsin kuljetuksesta ja levityksestä. Yara osallistuu Saaristomeren alueen kipsihankkeeseen toimittamalla Siilinjärven kipsiä pelloille levitettäväksi. Viljelijäneuvonnasta vastaa ProAgria Länsi-Suomi. Kipsihanke on myös logistisesti mittava hanke ja suuri ponnistus.

“Kipsi toimitetaan Siilinjärveltä Varsinais-Suomen alueelle Saimaan kanavan kautta Naantaliin ja Raaseporissa sijaitsevaan Skogbyn satamaan. Logistiikka hoidetaan yhteistyössä Yaran, Meriauran, Valtavirran ja Saimaa Terminalsin kanssa. Tänä vuonna kipsiä on toimitettu noin 40 000 tonnia”, kertoo Yara Siilinjärven logistiikkapäällikkö Ilpo Pöyhönen.

Maakuljetuksista satamista tiloille ja peltolevityksestä vastaa urakoitsijoiden verkosto. Urakoitsijat hoitavat pääosin yhteydenpidon viljelijöiden kanssa ja sopivat maakuljetusten purkupaikat sekä levityksen ajankohdan. Yksi urakoitsijoista on PJM Servicen Pyry Mäkelä, joka toimii Someron, Pohjoisen Salon, Paimion ja Sauvon alueella.

“Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että tämä toimisi hyvin. Levitykset suunnitellaan tarkkaan peltolohkojen nettikarttojen pohjalta ja hoidetaan sovitusti. Sääolosuhteet ovat tuoneet haasteita levityksiin, kun puinnit ovat lykkääntyneet sateiden takia. Haasteista riippumatta kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan ja viljelijät ovat vastaanottaneet tämän tosi hyvin”, Mäkelä kuvaa.

Mika Äijälä on ollut erittäin tyytyväinen kipsinlevityksen käytännön järjestelyihin ja PJM Servicen tekemään levitykseen.

“Täytyy sanoa, että tämä on toiminut loistavasti käytännössä. Kipsi tuli juuri kun sitä tarvittiin ja levitys oli todella tehokasta. Yhden päivän aikana levitettiin yli 500 tonnia”, Äijälä kehuu.

Meriauralla kipsihankkeen projektikoordinaattorina toimiva Jyrki Heino toteaa, että:  “Kaikessa Meriauran tekemisessä on vahva ympäristönäkökulma, ja niin myös kipsihankkeessa. Merikuljetus on ympäristöystävällinen ja turvallinen tapa kuljettaa kipsiä. Merikuljetuksen hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin maantiekuljetuksen.”

Kipsillä merkittävä vaikutus

Hankkeen tavoitteena on käsitellä kipsillä yhteensä 50 000–85 000 hehtaaria peltomaata Saaristomeren valuma-alueella vuosina 2020–2022. Suomen Helcomin (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) fosforikuormituksen vähennystavoite Saaristomeren valuma-alueella on 100 tonnia vuodessa, ja kipsikäsittelyllä pystytään saavuttamaan merkittävä osa tästä tavoitteesta.

Kipsi on kiertotaloutta

Kipsi on kalsiumsulfaattia, ja sitä syntyy, kun Yara Siilinjärven apatiittia jalostetaan fosforihapoksi. Yara Maanparannuskipsiä varastoidaan vähintään kaksi vuotta, jonka aikana kipsi peseytyy ylimääräisestä liukoisesta fosforista. Tämän jälkeen kipsi murskataan ja seulotaan ennen lastausta ja kuljetusta pellolle.

Kipsiä peltoon levitettynä.