Kuinka biokaasulaitoksen mädäte toimii lannoitteena?

Tilatason biokaasulaitoksessa liete ja erilaiset kotoperäiset kasvijätteet prosessoidaan lämmöksi, sähköenergiaksi ja suuremmissa biokaasulaitoksissa myös liikennepolttoaineeksi. Laitoksen sivutuotteena muodostuu mädätettä eli rejektiä, joka on raakalietettä juoksevampaa ja hajuttomampaa.  

Merkittävimpänä mädätteen ominaisuutena pidetään korkeampaa liukoisen typen määrää, jolloin mädäte olisi lannoitusvaikutukseltaan lähempänä mineraalilannoitteiden tehokkuutta.  

Biokaasulaitos ei tuo tilalle lisää ravinteita tai vähennä merkittävästi lannoitehankintoja, ellei lähistöllä ole yrityksiä, joiden puhtaita sivuvirtoja voidaan hyödyntää laitoksessa. Biokaasulaitos kuitenkin mahdollistaa pilaantuneen tai ylimääräisen säilörehun kierrättämisen ravinteiksi.

Mädätteen ravinnepitoisuus vaihteli

Biokaasulaitoksen mädätteen käyttöä lannoitteena tutkittiin Keskitalon tilalla Haapavedellä ja Elovaaran tilalla Kiuruvedellä kesinä 2023 ja 2024. 

Mädätteiden ravinnepitoisuuksissa esiintyi pieniä eroavaisuuksia koevuosien ja tilojen välillä. Esimerkiksi käytettäessä mädätettä 20 t/ha, liukoisen typen määrä vaihteli vuosien välillä 51–67 kg N liuk/ha. Liukoisen typen määrä lannoituksessa lisääntyi raakalietteeseen verrattuna 20 t/ha, mädätteen käyttömäärän ollessa 0–8 kg Nliuk/ha. Kokonaistypen määrä (Nkok) väheni puolestaan 4–20 kg/ha. 

Mädäte ensimmäisen nurmisadon lannoituksessa 

Ensimmäisenä koevuonna mädätettä käytettiin ensimmäisen nurmisadon lannoitukseen, mutta toisena koevuonna siirryttiin takaisin optimaalisena tunnettuun lietteen levitysajankohtaan, joka on toisen nurmisadon lannoitus. 

Ensimmäisen nurmisadon lannoituksessa mädäte täydennettiin YaraBela RIKKISALPIETARIlla 35 kg N/ha. Saatuja tuloksia verrattiin lannoittamattomaan, pelkällä mädätteellä tai YaraMila Y 4:llä lannoitettuun koejäseneen (Kuva 1 a). 

Mädäte + YaraBela RIKKISALPIETARI -koejäsen tuotti suuren, jopa yli 5 t ka/ha nurmisadon, mutta sadon raakavalkuaispitoisuus oli vain 112 g/kg ka. Näin matala raakavalkuaispitoisuus nostaa ruokintakustannuksia.

TK Maatilapalvelun (2023) tekemien laskelmien mukaan raakavalkuaispitoisuuden aleneminen 150 grammasta 120 grammaan /kg ka lisää ruokintakustannuksia yli 6500 €/100 eläintä kohti vuodessa. Vaikka sadon määrä oli suuri, ei rehun laatu toisin sanoen vastannut ruokinnassa asetettuja tavoitteita. 

YaraMila Y 4 tuotti puolestaan matalamman (4300 kg ka/ha), mutta ruokinnalliselta laadultaan optimaalisen, nurmisadon. 

Mädäte lisäsi typenottoa lietettä enemmän

Toisella tilalla vertailtiin lietteen ja mädätteen lannoitusvaikutusta (Kuva 1 b). Lietteen ja mädätteen sisältämät ravinnemäärät tasattiin typen ja fosforin osalta analyysitulosten perusteella. Mädäte 20 t/ha + YaraBela RIKKISALPIETARI 40 N tuotti suuremman nurmisadon. Mädäte lisäsi typenottoa 9 kg N/ha verrattuna lietteellä lannoitettuun koejäseneen (Liete 15 t/ha + YaraBela RIKKISALPIETARI 40 N). 

Mädäte toisen nurmisadon lannoituksessa 

Toisen nurmisadon lannoituksessa mädätettä käytettiin 30 t/ha, jolloin mahdollisuus täydennyslannoitukseen jäi pieneksi, 26 kg N/ha (Kuva 2). 

Kesän kuivuus alensi erityisesti mädätteellä lannoitettujen koejäsenten satoa. Mädäte + YaraBela RIKKISALPIETARI 26 N sato jäi 1200 kg ka/ha matalammaksi, kuin YaraMila Y 4:llä lannoitettu verrokki. Nurmirehun valkuaispitoisuus oli hyvin korkea, yli 200 g/kg ka. 

Mädätteen kalium siirtyi tehokkaasti kasviin 

Mädäte ja liete ovat molemmat tärkeitä kaliumin lähteitä nurmille. Kalium on myös yksi lannoitteiden arvokkaimmista ravinteista, ja siksi ylilannoitusta kannattaa välttää.

 Mädätteen sisältämä kalium siirtyi tehokkaasti kasviin, mikä näkyi rehun korkeina kaliumpitoisuuksina sekä kalium–kalsium- ja kalium–magnesiumsuhdelukuna (K/Ca+Mg ekv).  

Mikäli karjassa on esiintynyt poikimahalvausriskiä, tulee mädätteen tai lietteen käyttöä välttää ensimmäisen nurmisadon lannoituksessa. 

Täydennyslannoitus tehostaa ravinteiden käyttöä

Siinä missä mineraalilannoitteiden typpi on kokonaan liukoisessa muodossa, lietteen ja mädätteen typestä osa on aina sitoutuneena orgaaniseen aineeseen. Mineralisoitumisen jälkeen orgaaniseen aineeseen sitoutunut typpi vapautuu kasvin käyttöön. Kuivassa ja kylmässä maassa maan mikrobiaktiivisuus on hitaampaa, ja siten myös ravinteiden vapautuminen. 

Nurmikasvusto pystyi hyödyntämään YaraMila Y 4:n sisältämän liukoisen typen 100-prosenttisesti sadonmuodostukseen (NUEliuk 100) (Kuva 3.)

Täydentämällä mädätteen ravinteita YaraBela RIKKISALPIETARIlla, pystyttiin tehostamaan niin liukoisen typen kuin mädätteen kokonaistypenkin käytön tehokkuutta. Täydennyslannoitus tehosti kokonaistypen käyttöä 44 prosentista 66 prosenttiin. Myös mädätteen sisältämän fosforin käyttö tehostui 38 prosentista 70 prosenttiin. 

Lue Leipä leveämmäksi -digilehdestä, millaisia kokemuksia Keskitalon tilan isännällä, Tuukka Laitilalla, on lietteen käytöstä nurmitilan lannoitteena. Tilaa uusin Leipä leveämmäksi digilehtenä veloituksetta alla olevasta linkistä.

Leipä leveämmäksi -digilehti