Tavoitteena hyvä taimettuminen ja tasainen kasvuunlähtö viljoille

Kevätkylvöt odottavat aivan nurkan takana, ja nyt on viimeistään päätettävä kevään lannoituksissa käytettävät ravinnemäärät. Haastavassa markkinatilanteessa panostuksia on mietittävä lohkokohtaisesti. Kylvölannoituksella varmistetaan ravinteiden saatavuus nopean alkukehityksen aikana.

Kotkaniemen tutkimusaseman savimailla kevättyöt alkavat tyypillisesti huhtikuun lopulla – toukokuun alussa.

Alkavalla kasvukaudella kylvöille lähdetään poikkeuksellisessa tilanteessa.
Lannoitteiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti, ja myös viljan hinnat ovat käyneet ennätyksellisen korkealla. Lisäksi syyskylvöisiä viljoja ja öljykasveja kylvettiin aiempia vuosia suuremmalle pinta-alalle, ja palkokasvien kylvöalan on ennakoitu kasvavan.

Lannoitustasoja ja kasvivalintoja miettiessä on punnittava satotavoitteita ja lohkon potentiaalia. Ajantasainen viljavuustutkimus auttaa päätöksen teossa. Kasvukunnoltaan hyvillä lohkoilla kasvusto hyödyntää lannoitteen ravinteet tehokkaasti. Viljelytoimet kasvukaudella tähtäävät syksyllä korjattavaan satoon, joka täyttää myös laatutavoitteet.

Varmista hyvä alku

Pohjoisissa viljelyoloissa kasvukausi etenee intensiivisesti. Kevätviljoilla hyvä kasvuunlähtö ja tasainen taimettuminen ovat erityisen tärkeitä, jotta kasvusto pääsee kiinni lyhyen kasvukauden kiivaaseen rytmiin. Kylvölannoituksella varmistetaan ravinteiden saatavuus nopean alkukehityksen aikana. YaraMila- ja YaraBela-lannoitteiden ravinteet
tulevat nopeasti kasvin käyttöön.

Myös lannan arvokkaat ravinteet kannattaa hyödyntää. Täydennyslannoitus mineraalilannoitteilla on tarpeen, jotta ravinteiden saatavuus on riittävää jo keväällä, ja kasvin käyttöön varmistetaan kaikki tärkeimmät ravinteet. Myöhemmin kasvukaudella lannan ravinteiden sekä maan typpi- ja fosforivarojen mineralisaatio vilkastuu ja tukee näin kasvuston ravinteiden saantia.

Kasvukauden aikana lannoitusta voidaan täydentää lisäksi Yaravita-lehtilannoitteilla kasvuston tarpeen mukaan.

Joustavuutta lannoitusmäärää jakamalla

Typpimäärää kasvukaudella voi tarkentaa jakamalla typpilannoituksen. Lannoituksen jakaminen viljoilla tarkoittaa myös lannoituspanosten kustannuksiin liittyvän riskin jakamista. Parhaaseen tulokseen päästään, kun kylvölannoituksena annetaan noin kaksi kolmasosaa suunnitellusta typpimäärästä, sekä lohkon viljavuuden mukaiset määrät fosforia ja
kaliumia.

Päätös lisälannoituksesta voidaan tehdä, kun nähdään kasvuston satopotentiaali ja kasvukauden olosuhteet. Pelloille kylvön yhteydessä tehtävät nolla- ja ylilannoitusruudut auttavat maasta vapautuneen typen määrän ja lisälannoitustarpeen määrittämisessä.

Lue koko artikkeli Leipä leveämmäksi 1/2022 -lehdestä.

Lataa Leipä leveämmäksi -digilehti