Toukokuun kuivuus ja kuumuus vaikuttivat viljan kasvuun viime kasvukaudella merkittävästi. Fosforin ja kaliumin merkitys korostui kevätviljoilla, samalla kun sadekuurojen osuminen määritti hyvin pitkälti sadon suuruutta. Syysviljat puolestaan kasvoivat lämpimänä syksynä reheviksi, ja syyslannoituksen merkitys korostui.
Viime kasvukaudella laitettiin säätilastot uusiksi. Toukokuu oli vähäsateisin ja lämpimin 50 vuoteen Yara Kotkaniemen tutkimusaseman mittaushistoriassa. Tehoisaa lämpösummaa kertyi lokakuun loppuun mennessä 1868 astetta, mikä lyö vanhan ennätyksen 1806 astetta vuodelta 2018.
Syyskuun alusta lokakuun loppuun tehoisaa lämpösummaa kertyi 349 astetta. Pitkän ajan (2003-) tehoisan lämpösumman keskiarvo on 254 astetta.
Tärkeää seurata pellon viljavuusfosforin kehitystä
Kun historialannoitus oli 15 tai 30 kg P/ha, saatiin 7,5 kilon fosforimäärällä 730 kg/ha tai 1130 kg/ha sadonlisää verrattuna historian fosforilannoittamattomaan ruutuun. Kun vanhoille fosforiportaille annettiin fosforia 30 kg/ha, saatiin suunnilleen samansuuruiset sadot vanhojen fosforiportaiden vaihdellessa 0–15 kg P/ha. Kun historiassa oli käytetty fosforia 30 kg/ha, saatiin 30 kilon fosforilannoituksella vielä noin 500 kiloa sadonlisää.
Koe osoitti selvästi, että jos pellon fosforiviljavuus pääsee laskemaan punaiselle, sitä on erittäin vaikeaa saada nousemaan takaisin vihreään luokkaan. Koelohkolla fosforiluokka oli huononlainen, pH 6,3 ja maalaji hiuesavi.
Fosfori on monessa mukana
Kotkaniemen pitkäaikaisessa fosforiporraskokeessa viljalla on tullut jo aiemmin esille, että ohra on herkin fosforinpuutteelle, seuraavaksi tulevat kevätvehnä ja kaura.
Fosfori parantaa viljelyvarmuutta äärevissä sääoloissa. Riittävällä fosforilannoituksella parannetaan myös viljan kykyä hyödyntää typpeä. Paremman versomisen ja suuremman biomassan vuoksi muiden ravinteiden otto tehostuu. Lisäksi fosfori edistää ja tasaa viljan tuleentumista.
Kasvukausi ja viljelylohko määräävät hyvin pitkälti jyvien fosforipitoisuuden. Vaihtelu saattaa olla hyvinkin suurta, jopa 30 prosenttia. Kun viljavuusfosfori on punaisella, fosforilannoituksella voi nostaa jyvien fosforipitoisuutta.
Kuiva alkukesä vaikeutti kaliuminsaantia
Kuiva ja kuuma alkukesä vaikeutti viljojen kaliuminsaantia maasta. Sadon kannalta on tärkeää, että viljat saavat jo heti alkukesästä riittävästi kaliumia.
Kotkaniemen pitkäaikaisessa kaliumkokeessa, jossa maan savespitoisuus on 20 prosenttia, 20 kilon kaliumlannoituksella saatiin 370 kg/ha sadonlisää kaliumlannoittamattomaan ruutuun verrattuna. 60 kg kaliumia hehtaarille antoi lisäsatoa 540 kg/ha, mikä osoittaa kaliumin tärkeyden kuivana ja kuuman kesänä.
Lue koko artikkeli tuoreimmasta Leipä leveämmäksi -lehdestä. Liity tilaajaksi veloituksetta alla olevasta linkistä, ja saat paluusähköpostina uusimman lehden!