Rikinpuute on yleistä sateisen talven jälkeen

Karkeiden kivennäismaiden rikinpuute on ollut tiedossa jo vuosia ja lannoituskokeissa on saatu hyviä satovasteita rikille. Rikinpuutteen yleistymisen kaikilla maalajeilla syynä ovat sateiset talvet, jotka huuhtelevat rikkiä pelloista normaalia enemmän.

Yara Kotkaniemen tutkimustilalla on tehty rikkilannoituskokeita pitkään ja rikillä saadut sadonlisät kasvavat, sillä rikkiä poistuu maasta sadon mukana ja huuhtoumalla. Koska ilmasta ei enää tule rikkiä maahan, rikkilannoitusta tarvitaan yhä useammin ja peltojen rikkitilaa on syytä seurata viljavuustutkimuksella.

Oheisesta koetuloksesta näkyy, että suositellulla typpi-rikkilannoituksella 10 kg typpeä ja 1 kg rikkiä, kaurasta saatiin yli tuhannen kilon sadonlisä. Elokuun lopussa tehdyssä kasvuston ravinneanalyysistä näkyy että rikkilannoituksen saaneen koejäsenen rikkipitoisuus oli 51 % korkeampi, kuin ilman rikkiä kasvaneen ja myös kasvuston mangaanipitoisuus oli 31 % korkeampi.

16 kiloa rikkiä saaneessa ruudussa oli 40 versoa enemmän/m2, kuin ilman rikkiä kasvaneissa. Rikkilannoitus siis paransi kasvin versoutumista ja ravinteiden ottoa maasta. Paremman sadon myötä rikkilannoitus paransi ravinteiden käytön tehokkuutta; typpeä sitoutui jyviin 17 kg enemmän ja fosforia 3 kg enemmän kuin ilman rikkiä.

Parhaat satovasteet rikistä on saatu, kun se on annettu kylvölannoituksena, mutta rikinpuutetta voi torjua tehokkaasti myös YaraBela Sulfanilla kasvukauden aikana. Huippusatoja tavoiteltaessa jokaisella ravinteella ja ravinteiden tasapainolla on suuri merkitys. Hyvälläkin lohkolla saattaa ilmaantua satovajeita, jotka on torjuttavissa helposti, kunhan perehtyy pellon viljavuuteen ja tasapainoiseen lannoitukseen.