Kiinnostus kauraan lisääntyy sekä elintarvikekäytössä että laadukkaana rehun raaka-aineena. Kauralajikkeet ovat kehittyneet kasvinjalostuksen myötä yhä satoisammiksi, ja tämä kehityskulku jatkuu edelleen. Satotason nousu tarkoittaa samalla myös suurempaa ravinteiden tarvetta.
Kaura on kevätviljoista satoisin, kun sen viljelyyn panostetaan. Uusi Taika-kauralajike tuotti Yara Kotkaniemen koeruuduilla hyvän sadon jo 90 typpikilolla, mutta lannoituksen lisääminen nosti satoa reilusti.
150 kilon typpitasolla kaurasadot olivat 6000–8000 kilon välillä. Yli 200 kilon typpilannoituksella päästiin parhaimmillaan 9000 kilon hehtaarisatoon.
Kauralla on muita viljoja suurempi vedentarve, mikä näkyi koetuloksissa – aivan ennätyssatoihin ei kesällä 2019 ylletty kuivuuden vuoksi.
Lannoituksen jakaminen antaa pelivaraa
Lannoituksen jakaminen kahteen osaan antaa viljelijälle mahdollisuuden tarkentaa lannoitusta kasvukauden mukaan.
Riittävä kevätlannoitus takaa hyvän kasvuun lähdön, ja oikea-aikainen lisälannoitus tuo lisäkiloja ja kannattavuutta satoisina vuosina.
Nuppikuormalla lannoitetta 7600 euroa lisää tuottoa
Lannoittamalla kauran kahdessa osassa, keväällä YaraMila Y 2:lla 333 kg/ha (90 kg N/ha) ja lisälannoitus YaraBela Suomensalpietarilla 222 kg/ha (60 kg N/ha), saatiin 1360 kilon sadonlisä. Syyskuun 2019 kauran ja lannoitteen hinnoilla laskien lisätuottoa tuli 129 euroa hehtaarille.
Esimerkiksi 13 tonnin nuppikuorma YaraBela-lannoitetta riittää 59 hehtaarin lannoitukseen, ja tuottoa se olisi tuonut koetuloksen mukaan yli 7600 euroa lisää.