Kaura hyödyntää lannoituksen tehokkaasti

Tänä syksynä on puitu hyviä kaurasatoja eri puolilla Suomea. Syväjuurinen kaura kykeni hyödyntämään vaihtelevat kasvuolosuhteet ja käytti annetun lannoituksen hyödykseen myös Yaran Kotkaniemen tutkimustilalla. Toki jo aiempina vuosina on nähty, että kaura on Suomen satoisin kevätvilja.

Kasvuohjelmakokeessa oli mukana neljä uutta satoisaa lajiketta kahdella lannoitustasolla 120 kg/ha ja 120 + 30 kg/ha ja Moddus M 0,3 l (25) + Input 0,6 l (65) käsittelyllä, sekä ilman käsittelyä. Koejäseniä oli siis yhteensä 16.

Satotasot kaikilla lajikkeilla olivat erinomaisia. Aikaiset Nella ja Taika tuottivat lähes 8 000 kilon sadon ja myöhäisemmät Avenue ja Proxy yltivät jopa yli 9 000 kilon hehtaarisatoihin. Ainoastaan Nella lajikkeella oli jonkin verran lakoa.

Kaikille lajikkeille annettiin lisälannoituksena 30 kg N/ha korrenkasvuvaiheen alussa, ja se lisäsi satoa keskimäärin 790 kg/ha.

Valkuaistasot osoittavat, että ihan kaikkea satopotentiaalia ei vielä kahdella satoisimmalla lajikkeella saatu käyttöön. Valkuaiset olivat Taikalla 11,5 prosenttia ja Nellalla 11,8 prosenttia, mutta Avenuella vain 10,9 prosenttia ja Proxyllä 10,8 prosenttia tavoitetason ollessa 12 prosenttia.

Kauralla 8 000 kilon jyväsatoon sitoutuu typpeä 140 kg/ha, fosforia 28 kg ja kaliumia 36 kg/ha ja tämän lisäksi myös olkisato vaatii oman osuutensa. Pellon pysyminen tuottavana ja hiiltä sitovana edellyttääkin tasapainoista lannoitusta vuodesta toiseen.