Kauran laatuun vaikuttavat jyvän valkuainen, jyväkoko, hehtolitrapaino ja homeet. Hyvälaatuista kauraa saadaan muun muassa kasvuston riittävällä lannoituksella ja tarvittavalla kasvinsuojelulla.
Kauran valkuainen
Kauran jyvän valkuaispitoisuus on pitkälti lajikekysymys, mutta siihen voidaan vaikuttaa merkittävästi myös lannoituksella. Kauralajikkeiden valkuaispitoisuus vaihtelee 12–17 % riippuen satotasosta ja lannoituksesta. Kauran valkuaisen laatu on melko vakio, joten lähinnä pyritään vaikuttamaan valkuaisen määrään.
Lannoituksen vaikutus jyvän valkuaiseen
Korkeilla satotasoilla liian vähäinen lannoitus johtaa jyvien matalaan valkuaispitoisuuteen, siksi on tärkeää arvioida saavutettavissa oleva satotaso lannoituksen perustaksi. Kauran valkuaisen määrää voi nostaa jakamalla lannoituksen useampaan osaan.
Typpi on tärkeä osa aminohappoja, jotka puolestaan ovat jyvän valkuaisen rakennusosia. Kaura käyttää olemassa olevan typen ensin sadonmuodostukseen. Kun satokilot ovat määräytyneet, loppu typestä ohjautuu sadon valkuaiseen.
Rikki on merkittävä valkuaisen rakenneosa, siten se on tärkeä sekä valkuaisen määrälle että laadulle. Rikkipitoisia aminohappoja ovat esimerkiksi kysteiini ja metioniini. Kaura tarvitsee rikkiä, jotta se pystyy hyödyntämään annetun typpilannoituksen. Viljoilla typpi-rikkisuhde pitää olla 7–10:1. Rikkilannoitus lisää myös kokonaistyppisatoa. Parhaat valkuaissadot saadaan, kun käytetään typpeä yhdessä rikin kanssa.
Kauran jyväkoko
Kauran jyväkoko määräytyy kasvin perimän eli lajikkeen, sekä jyvän täyttymisjakson pituuden perusteella. Hedelmöittämisen jälkeen kasvi siirtää yhteyttämistuotteita ja aiemmin varastoitua tärkkelystä ja valkuaista lehdistä ja korsista kehittyviin jyviin. Mitä pidempi jyvän täyttymisvaihe on, sitä suuremmaksi jyväkoko kasvaa. Ravinteiden lisäksi jyväkokoon vaikutetaan vesitaloudella (kastelu) ja kasvinsuojelulla. Kasvinsuojelun ja lannoituksen avulla ylläpidetään vihreää lehtialaa.
Ravinteiden vaikutus jyväkokoon
- Typpi voi aiheuttaa lakoutumista, jos sitä käytetään yli kasvin tarpeen. Lakoutuminen johtaa hehtolitrapainon alenemiseen ja lisää tähkäidännän riskiä. Lannoitteiden levittäminen useammassa osassa, täsmälannoituksena, auttaa saavuttamaan tasalaatuisen sadon.
- Fosforilannoitus tehostaa viljan kasvua ja suurentaa jyväkokoa.
- Kalium lisää kauran korren paksuutta ja kestävyyttä ja vähentää siten lakoutumista. Keväinen kaliumlannoitus varmistaa hyvän kasvustorakenteen ja vähentää kasvitautien määrää.
Hehtolitrapainon nosto
Hehtolitrapaino mittaa viljan ominaispainoa. Kauran hehtolitrapaino mitataan kiloina/hehtolitra (kg/100 l). Moni ostaja vaatii kauralta tiettyä minimipainoa. Hehtolitrapaino on ensisijaisesti lajikeominaisuus, mutta esimerkiksi lakoutuminen, kasvitaudit, pellon heikko ravinnetila tai riittämätön lannoitus voivat pienentää sitä.
Homeet ja homemyrkyt
Sateisina kasvukausina kaurakasvustot ovat herkkiä homeille, ja niistä joissain olosuhteissa muodostuville toksiineille. Hometoksiinit ovat haitallisia ihmisille ja eläimille, ja niiden pitoisuus sadossa on määritelty EU-säädöksellä. Viljelijä voi välttää homeita viljelyteknisillä keinoilla kuten viljelykierrolla, tasapainoisella lannoituksella, kuivauksella, laadukkaalla siemenellä, peittauksella, lajittelulla ja lajikevalinnalla.