marraskuuta 02, 2021

Osaaminen on valttia nurmien lannoituksen suunnittelussa

Lannoituskustannusten merkittävä nousu vaatii nurmirehun tuotannon uudelleenarviointia tulevalle kasvukaudelle. Kuinka paljon nurmirehua tarvitaan tilalla? Mikä on satotasotavoite? Millä nurmilohkoilla nurmirehun tuotantoon kannattaa satsata? Kuinka paljon ostorehua ja täydennysvalkuaisrehuja halutaan ostaa?
Ensimmäisen nurmisadon lannoitukseen tulee aina panostaa riittävästi.
Ensimmäisen nurmisadon lannoitukseen tulee aina panostaa riittävästi.

Lannoituksen optimointi siten, ettei lannoituskustannuksissa tehdyt säästöt siirry ostorehujen tarpeen lisääntymiseen tai johda liian suureen satoriskiin, vaatii osaamista. Yaran asiakkaana saat neuvontaa myös näihin kysymyksiisi palvelulinjamme kautta tai soittamalla suoraan Yaran lannoiteasiantuntijoille.

Tulee myös muistaa, että nurmisadon mukana poistuu runsaasti ravinteita, ja nämä ravinnepoistumat on huomioitava pitkäjänteisessä nurmiviljelyssä. Usean vuoden laiminlyönti fosfori- tai kaliumlannoituksessa näkyy viljavuusluokissa. Esimerkiksi 8000 kg/ha kuiva-ainesato poistaa pellolta noin 200 kg typpeä ja kaliumia sekä 23 kg fosforia.

Kaikki peliin ensimmäisen sadon lannoituksessa

Ensimmäinen nurmisato on ruokinnallisesti arvokkain ja sen satopotentiaali on huomattavasti suurempi kuin toisen tai kolmannen nurmisadon. Siksi ensimmäisen nurmisadon lannoitukseen tulee kaikilla erilaisilla nurmiseoksilla aina panostaa riittävästi.

Yaran pilottitiloilla ensimmäisen nurmisadon typpi- ja fosforitaseet ovat negatiivisia keskimääräisellä 100 kg typpeä/ha -lannoituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että sadonmuodostuksessa hyödynnetään myös maasta vapautuvia ravinteita.

Ensimmäisen nurmisadon lannoituksessa karjanlannan käyttöä tulee välttää tai sen käyttö tulee olla kohtuullista, maksimissaan noin 30–40 prosenttia lannoitetypestä. Tällöin vältetään ravinteiden hitaan vapautumisen mahdollisesti aiheuttamat sadon määrä- ja laatutappiot.

Yaran pilottitiloilla ensimmäinen nurmen kuiva-ainesato on ollut kolmen vuoden keskiarvona keskimäärin 4000 kg/ha ja rehun D-arvo sekä raakavalkuaispitoisuus tavoitetasossa. Lannoituksessa on käytetty YaraMila- tai YaraBela-lannoitetta 100 kg N/ha. Lisäksi ensimmäisen nurmisadon lehtilannoitus YaraVita Thiotrac 300:lla (5 litraa/ha) varmistaa lannoitetypen ohjautumisen tarkasti nurmisatoon ja parantaa typenkäytön tehokkuutta.

Karjanlannan käytön lisääminen

Osalla tiloista on mahdollisuus lisätä karjanlannan käyttöä myös nurmien lannoituksessa. Maito- ja lihatilan pellonkäytössä karjanlanta soveltuu kuitenkin parhaiten rehuviljan ja nurmien perustamisvuoden lannoitukseen. Sen sijaan karjanlannan käytön optimointi tuo kokonaisuudessa parhaan säästön.

Nurmien satovuosina hyvin runsas karjanlannan käyttö tai pelkkä karjanlannan käyttö lannoituksessa alentaa nurmisadon määrää ja heikentää ruokinnallista laatua. Suuri karjanlannan käyttömäärä lisää myös vaihtelua sadon määrässä etenkin, jos maa on kuivaa ja/tai kylmää.

Mikäli tilalla on mahdollisuus joustaa nurmisadon määrässä alaspäin, tulee runsaalla karjanlannalla lannoitetun heikkolaatuisen nurmisäilörehun aiheuttamat lisäkustannukset ruokinnassa kuitenkin huomioida. Optimaalinen D-arvo ja tavoitteellinen raakavalkuaispitoisuus vähentää ostorehujen tarvetta ja lisää tilan rehuomavaraisuutta.

Viljeltäessä rehuviljaa kannatta karjanlannan käyttö kohdentaa näille lohkoille ja tarkentaa lannoitusta peltolohkon ja kasvukauden sadontuottokyvyn mukaan. Rehuviljojen lannoituksessa on hyvä ottaa käyttöön jaettu lannoitus, ja seurata Yaran ohjeistuksia lisälannoituksen ajankohdasta.

Rehuviljojen kylvölannoituksen yhteydessä annetaan noin kaksi kolmasosaa lannoitetypestä. Kylvölannoitukseen käytetään YaraMila- tai YaraBela-lannoitetta sekä mahdollisesti osin karjanlantaa. Samalla lohkolle tehdään nolla- ja ylilannoitusruudut, joita seuraamalla tunnistetaan oikea lisälannoitusajankohta. Mikäli kasvukausi on otollinen ja sadontuottokyky hyvä, annetaan rehuviljakasvustolle loput eli noin yksi kolmasosaa lannoitetypestä.

Apilapitoiset nurmet apuun

Typensitojakasvit, kuten apila ja sinimailanen, tuovat nurmikiertoon lisätyppeä. Apilan sadonmuodostus painottuu toiseen ja kolmanteen satoon, jolloin mineraalitypen määrää alennetaan noin 1 kg per 1 % apilaa korjatussa nurmisadossa. Muiden ravinteiden tarpeesta tulee kuitenkin huolehtia myös apilanurmilla.

Atfarmin levityskartoilla enemmän vähemmällä

Atfarm-satelliittipalvelussa Yara tarjoaa myös nurmiviljelijöiden käyttöön noin kymmenen vuoden tutkimustuloksiin pohjautuvan N-Sensorin nurmialgoritmin ja siihen perustuvat levityskartat.

Atfarmin levityskartoilla tasoitetaan peltolohkolla esiintyvää vaihtelua maasta vapautuvien ravinteiden määrässä ja kohdennetaan ravinteet lohkon sisällä optimaalisesti. Atfarm-levityskartoilla pystytään parantamaan nurmirehun raakavalkuaispitoisuutta ja pienentämään lakoutumisriskiä erityisesti ensimmäisessä nurmisadossa.