Metsänlannoitus

Metsän kasvatuslannoitus on erittäin kannattava toimenpide niin metsänomistajalle kuin ilmastollekin. Metsän kasvatuslannoituksella saatu lisäkasvu on keskimäärin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille lannoituksen vaikutusaikana, joka on noin 6–8 vuotta. Metsänomistajalle tämä tarkoittaa keskimäärin 10–20 prosenttia vuotuista tuottoa lannoitusinvestoinnille. Kasvatuslannoituksen aiheuttama puuston kasvunlisäys sitoo nettona myös noin 11 000 kiloa hiilidioksidia hehtaarille, joka on samaa tasoa kuin suomalaisen ihmisen tuottama hiilijalanjälki vuodessa.

Lataa tästä metsänlannoitusopas

“Minusta on tullut metsänlannoituksen vankkumaton kannattaja ja puolestapuhuja.”

Metsänomistaja ja konserttimestari Antti Laasanen hoitaa metsiään suunnitelmallisesti. Lannoitus on oleellinen osa hyvää ja tuottoisaa metsänhoitoa. Antti Laasanen on metsänomistaja Seinäjoelta. Päätyönään hän toimii konserttimestarina Seinäjoen kaupunginorkesterissa. Lisäksi hän kouluttaa ja toimii kapellimestarina.

Lue lisää

Tilaa metsäaiheinen uutiskirje ja Leipä leveämmäksi -lehti

Tilaa ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maa- ja metsätalouden ammattilaisille.

Tilaa tästä

Tilaa nyt ilmastoteko

Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Samalla metsäsi saa arvokasta booria ja rehevillä mailla tehokasta fosforia. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä hyötynä on metsän lisääntynyt hiilensidonta.

Lue lisää

YaraSuna® metsän kierrätyslannoitteet

Laadukkaat kotimaiset YaraSuna® - tuhkapohjaiset kierrätysravinteet vastaavat tehokkaasti metsäsi kaikkiin ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen kangas- ja turvemaiden metsissä. YaraSuna-tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet eivät sovellu käytettäväksi peltoviljelyssä.

YaraSuna® BOREA

YaraSuna® BOREA -boorilannoite on boorinpuutoksesta kärsivien kivennäis- ja turvemaiden metsien tuhkapohjainen hivenravinnelannoite.

YaraSuna® HORUS

YaraSuna® HORUS- tuhkapohjainen kierrätyslannoite on tehokas, turvemaiden metsien lannoituksiin soveltuva yleistuote.

Miksi lannoittaisin metsääni?

Lannoitus parantaa puuston kasvua ja puun laatua.
Saat tyypillisesti noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille, joka on varttuneemmissa metsissä pääosin arvokasta tukkipuuta.
Kasvun paraneminen tarkoittaa lyhyempää kiertoaikaa ja harvennusväliä. Puuston kasvu pysyy hyvänä ja pääset toteuttamaan seuraavat hakkuut aikaisemmin.
Lannoituksen avulla metsäsi sitoo enemmän hiilidioksidia. Voit siis konkreettisesti auttaa ilmastoa.
Lannoitus myös pääsääntöisesti lisää marjasatoa. Marjaa riittää kerättäväksi ja metsäneläinten ravinnoksi.
Lannoituskustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona.

Usein kysytyt kysymykset

1. Miksi lannoittaisin metsääni?

Kasvun lisäämiseksi, eli metsätulojen lisäämiseksi. Samalla sidot myös hiilidioksidia tehokkaasti.

2. Kuinka paljon puuta saadaan lisää yhdellä lannoituskerralla?

Kasvatuslannoitus lisää puuston kasvua keskimäärin 15–20 m³/ha noin 8 vuoden aikana.

3. Onko metsänlannoitus kannattavaa?

Metsän kasvatuslannoitus on erittäin tuottava investointi – se antaa keskimäärin noin 10–20 prosenttia vuosittaista tuottoa investoinnille. Rahana tämä tarkoittaa keskimäärin 700–1400 euron lisähakkuutuloa hehtaarille, yhdellä lannoituskerralla.

4. Mikä on sopiva ajankohta metsän lannoitukselle?

Kasvatuslannoituksen voi tehdä useamman kerran metsän kiertoajassa. Ensimmäisen kerran voi lannoittaa ensiharvennuksen jälkeen ja viimeisen kerran noin 6–8 vuotta ennen päätehakkuuta.

5. Mistä tilaan metsänlannoituksen ja lannoitteet?

Metsänlannoitusta Yaran metsälannoitteilla tarjoavat useat eri metsäalan toimijat. Kysy ja tilaa metsänlannoitus Yaran metsälannoitteilla oman alueesi metsätoimihenkilöltä.

6. Miten lannoitus vaikuttaa puun laatuun?

Mekaanisen metsäteollisuuden tärkein puulle asettama laatukriteeri on järeys. Kasvatuslannoitus lisää puun laatua, eli järeyttä. Lannoitus alentaa puuaineen tiheyttä keskimäärin vain noin 1–5 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin luontainen tiheyden vaihtelu metsän normaalissakin kasvussa eri kasvupaikkatyypeillä. Lannoittamalla kasvatat järeää ja arvokasta tukkipuuta.

7. Voiko lannoitetulta alueelta kerätä ja syödä marjoja ja sieniä?

Yaran metsälannoitteissa on samoja ravinteita, joita marjat ja sienet käyttävät hyödyksi luontaisestikin. Marjoja ja sieniä voi syödä huoletta lannoitetulta alueelta ja sopivilla kohteilla metsänlannoitus jopa lisää marjasatoa. Metsän eläimetkin hyötyvät, kun marjaa tulee lannoituksen myötä enemmän.

8. Kuinka lannoitus vaikuttaa vesistöihin?

Metsänlannoitus suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti. Vesistöjen varsille jätetään lannoittamaton suojavyöhyke, jotta lannoitetta ei pääse vesistöön. Lannoituksen levitystyötä valvotaan mittaamalla levitystasaisuutta. Yaran metsälannoitteissa fosfori on veteen liukenemattomassa muodossa.

9. Mikä on lannoituksen vaikutus ilmastoon?

Kasvatuslannoitus lisää metsän hiilensidontaa. Nettohiilensidonta lannoituksen vaikutusaikana on yli 11 tonnia CO²-ekv./ha. Tämä nettohiilensidonta on samaa tasoa kuin yhden suomalaisen henkilön vuosittainen hiilidioksidipäästö tai 90 000 kilometrin ajo hiilidioksidipäästöltään keskimääräisellä henkilöautolla.

10. Kuinka määritän metsäni ravinnetilanteen?

Metsän ravinnetila voidaan määrittää silmävaraisesti puuston ulkoisia tunnusmerkkejä havainnoimalla tai ravinneanalyysin avulla. Selvät ravinnepuutokset näkyvät puustossa eriasteisina värivikoina, kasvuhäiriöinä ja heikentyneenä kasvuna. Tarkempi määritys tehdään neulasanalyysin avulla. Kysy ohjeita ravinnetilan selvittämiseen alueesi metsätoimihenkilöltä.