MTT Ruukin kokeissa nurmen ravinnetarpeisiin sopivat lannoitteet ja ympäristötuen maksimilannoitus (N 230 kg) tuotti 13 000 kuiva-ainekilon sadon hehtaarilta.
Nykyiseen lannoituskäytäntöön verrattuna (N 153 kg) sadonlisä oli huikeat 4 450 kuiva-ainekiloa. Lisäksi sadossa oli parempi sulavuus, enemmän raakavalkuaista sekä korkeammat kivennäis- ja hivenpitoisuudet.
MTT Ruukissa käynnistettiin keväällä 2013 nurmen korjuurytmitys- ja lannoituskäytäntökoe, jossa testattiin kolmen korjuukerran, toisen sadon niittoajankohdan ja lannoituksen jakamisen merkitystä tehokkaalle säilörehunurmen tuotannolle. Saatuja kuiva-ainesato-, sadonlaatu- ja ravinnetasetuloksia verrattiin nykyiseen kahden niiton korjuu- ja lannoituskäytäntöön.
Alueella vallitsevan korjuu- ja lannoituskäytännön mukaisesta nurmesta korjattiin kaksi satoa. ”Vallitsevan käytännön” nurmea lannoitettiin vähemmän kuin ympäristötukiehdot sallivat: typpeä yhteensä 153 kg/ha (tavoitteena oli 142 kg N/ha), fosforia 9 kg/ha ja kaliumia 83 kg/ha. Edellä mainitut keskimääräiset ravinnemäärät ovat peräisin ProAgrian lohkotietopankista, tiloilta, joiden nurmen keskisatona oli 5 000–6 000 kg ka/ha (v. 2010–2012).
”Maksimilannoitettu” kolmen korjuun koejäsen sai kesän aikana typpeä yhteensä 227 kg/ha jaolla 120/70/37. Fosforia se sai yhteensä 22 kg/ha ja kaliumia 135 kg/ha. Lannoitteena oli YaraMila Pellon Y 4 kaikilla sadoilla: ensimmäiselle 593 kg/ha, toiselle 350 kg/ha ja kolmannelle 180 kg/ha. Lehtilannoituksena annettiin rikkipitoista YaraVita Thiotrac 300 -lehtilannoitetta ensimmäiselle nurmisadolle 7 l/ha ja kolmannelle 5 l/ha.
Maksimilannoituksella nurmisatoa kertyi 13 040 kuiva-ainekiloa/ha ja vallitsevan käytännön mukaisella lannoituksella vain 8 590 kg ka/ha. Satoero oli 4 450 kg ka/ha. Lisäksi maksimilannoitetun nurmen kokonaissadon sulavuus, eli D-arvo parani sekä raakavalkuais-, kivennäis- hivenpitoisuudet nousivat. Myös typen hyväksikäyttö oli 105 %, toisin sanoen sadon mukana lähti typpeä enemmän kuin sitä annettiin. Alilannoitetulla koejäsenellä typen hyväksikäyttö jäi vain 96 prosenttiin, eli typpitase oli positiivinen, +6 kg/ha.
Nurmiruuduille kylvettiin vuonna 2012 timotei-nurminataseos (Nuutti-timotei, Inkeri-nurminata), jonka tiedettiin soveltuvan erinomaisesti sekä kahden että kolmen niiton strategiaan.
Koe on iso ja se on käynnissä paraikaa. Tässä on esitelty kahden koejäsenen (vallitseva käytäntö ja maksimilannoitus) ensimmäisen vuoden tulokset lyhyesti.